Alueasiantuntijan blogi 15.3.2023
Hyvä kollega, opettaja ja kasvatus-, opetus- ja koulutusalan esihenkilö,
Jos joku olisi viisi vuotta sitten kertonut, millaisen myllerryksen läpi 2020-luku tulee meitä viemään vuosikymmenen ensimmäisten hetkien aikana, emme ehkä olisi uskoneet.
Edessämmekin olevat haasteet näyttävät valtavilta. Ukrainassa sota jatkuu, kotimaassa inflaatio on kiihtynyt ja palkansaajien reaalinen ostovoima heikkenee ja samalla kotimaamme julkisen talouden sopeutustoimet eli mahdolliset leikkaukset ovat nurkan takana.
Tulevaisuutta emme voi varmuudella koskaan tietää. Mutta kun maailma ympärillämme muuttuu, yhdellä asialla voimme luoda turvaa. Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella. Varhaiskasvatuksen merkitys on yleisesti entistä paremmin ymmärretty opinpolun alkuna, perusopetuksen vahvistamisesta puhutaan ja toisen asteen uudistamista erityisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämisellä tavoitellaan. Lukiossa tarvitaan varmastikin nyt hieman hengähdystaukoa viime vuosien uudistusten jälkeen.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4.2023, ja ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 22.-28.3. Vaaleissa ratkaistaan pitkälti se, millaisia sopeutuspäätöksiä tuleva hallitus tulee tekemään, sillä vasemmistopuolueiden valmius koulutusleikkauksiin näyttäisi olevan heikompi, kuin oikeiston. Tästä kertovat myös kokemukset lähihistoriasta Juha Sipilän hallituskaudelta, joka leikkasi koulutuksen rahoituksesta merkittävästi.
Vaikka OAJ on puoluepoliittisesti sitoutumaton, jäsenistö ei ole. Jokaisen kannattaa tarkoin pohtia, mitä esimerkiksi kuntien saaman valtionosuuden leikkaukset merkitsisivät koulutukselle ja kasvatukselle. Vähenevätkö opetustunnit, jos luokkakoot suurenevat? Miten tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen turvataan, jos lisäresursseja ei saada ja luokka- ja ryhmäkoot suurenevat? Miten käy opettajien työllisyydelle, jos luokkakoot suurenevat samalla, kun ikäluokat pienenevät? Jos huonoin skenaario toteutuu, eli rahoitusta vähennetään, luokkakoot kasvavat, tuen kolmiportaista mallia ei uudisteta, miten käy opettajien työssäjaksamisen? Paheneeko opettajapula, kun alan vetovoima nuorten parissa heikkenee ja yhä useampi opettaja siirtyy muualle työelämään?
Kulunut hallituskausi ollut kriisien keskellä selviämistä. Merkittäviä koulutuspanostuksia tehty, mutta paljon jätetty myös tekemättä. Kenties keskeisin kuluvan nelivuotiskauden uudistus oli oppivelvollisuuden piteneminen. Tarkoitus -vähentää nuorten koulupudokkaiden määrää- on mitä erinomaisin, mutta vasta tutkimus tulee jatkossa osoittamaan, oliko keino sopiva tavoitteeseen pääsemiseksi.
Joka tapauksessa näyttää olevan selvää, että talouden tasapainotusta tullaan tekemään seuraavalla kaudella. Tämä voi tarkoittaa verojen korotuksia, valtion menojen leikkauksia ja ehkä myös ansioverotuksen keventämistä. Väestö vanhenee, ja SOTE-menojen kasvupaine on suuri.
Samalla, kun taloutta tasapainotetaan, kasvupainetta menopuolella aiheuttanevat
- Puolustusmenot ja turvallisuus
- Ostovoima ja energia
- SOTE-uudistuksen toimeenpano ja kunnat
- Työllisyys ja sotu-uudistus
Syytä onkin kysyä, onko päättäjillä kyky ylläpitää koulutuksen tasoa Suomessa? Sinä voit vaikuttaa! Seuraa vaalikeskusteluja, tutustu ehdokkaisiin – ja äänestä. Suomen tuleva suunta ratkaistaan pitkälti vaaleissa 2.4.
Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella.
Maaliskuisin terveisin,
Tuomas Riikonen
Alueasiantuntija
OAJ:n Kymenlaakson alueyhdistys ry