Lukiokoulutus on viime vuosina ollut jatkuvien uudistusten myllerryksessä. Opetussuunnitelmia uudistettiin vuosina 2016 ja uudelleen 2019. Jälkimmäisessä rikottiin vanhat rakenteet ja käsitteet, kurssit vaihtuivat opintopisteiksi, opintojaksoiksi ja moduuleiksi, jotka osassa aineita on mitoitettu niin, että ne jatkuvat kahden jakson ajan. Selkeät rakenteet menivät uusiksi, ja tällä hetkellä opetetaan rinnakkain kahta eri opetussuunnitelmaa, joiden rakenteet ja sisällötkin poikkeavat toisistaan.
Ylioppilastutkinnon muuttuminen digitaaliseksi vaiheittain vei vuosia, ja perinteisiä sekä digitaalisia kirjoituksia järjestettiin rinnan. Nyt kaikki kokeet ovat digitaalisia, mutta eri oppiaineiden ja koejärjestelmien muutokset ovat lähes joka kirjoituskerralla lukion arkea. Erilaiset erityisjärjestelyt kirjoitusten toteuttamisessa lisääntyvät jatkuvasti. Koronavuodet toivat ylioppilaskirjoitusten järjestämiseen monenlaiset lisähaasteet ja velvoitteet, ja samanaikaisesti toteutettiin myös korona-ajan opetusta etänä.
Oppivelvollisuuden laajentaminen tuotiin lukioiden toteutettavaksi nopeasti ja osin puutteellisesti valmisteltuna samaan aikaan, kun opetussuunnitelmatyö oli vielä kesken. Oppivelvollisuuden maksuttomuus on opiskelijoiden kannalta hyvä asia, mutta sen toteuttaminen toi lukion opettajille ja ennen kaikkea hallintoon melkoisesti uutta työtä, mutta ei resursseja.
Lisärahoitusta opetussuunnitelmatyöhön sekä muuhun kehittämiseen on saatu hankerahoituksella. Se on aina määräaikaista. Hakuprosessi, budjetti, toteutuksen suunnittelu, seuranta ja raportointi tuo mukanaan myös suuren lisätyön, mutta ei välttämättä aika- eikä taloudellisia resursseja kaikille tekijöille. Hankkeiden avulla saavutetaan parhaimmillaan hyviä tuloksia ja käytännöt jäävät arkeen, mutta pahimmillaan ne hautautuvat uusien hankkeiden alle, koska taloudellista eikä henkilöstöresurssia jatkamiseen ole omassa budjetissa.
Jotta lukiokoulutuksen laatu ja saavutettavuus saadaan säilymään tulevina vuosina, on uudistuksia tehtävä, mutta valtakunnallisesti tasa-arvoisesti, taloudellisia resursseja kunnille nykyrahoitusta enemmän jakaen. Riittävä ja hyvinvoiva opetus-, hallinto- ja tukihenkilöstö ovat laadukkaan lukiokoulutuksen perusta.
Joulu lähestyy. Kun peruskouluissa päästään hiljalleen laskeutumaan joulujuhlaohjelmien valmistelun myötä joulutunnelmaan, lukioissa kiire jatkuu. Joulukuussa oppituntien lisäksi korjataan edellisen jakson kokeita ja aloitetaan uutta jaksoa, uudistetaan esitteitä, pidetään lukioesittelyitä ja markkinointia tuleville lukiolaisille ja lakitetaan syksyn ylioppilaat. Lisäksi lukioissa otetaan vastaan ja viedään järjestelmään ilmoittautumiset seuraavan kevään ylioppilaskirjoituksiin ja aloitetaan seuraavan lukuvuoden suunnittelu, tehdään meneillään olevien hankkeiden seurantaa ja rekrytoidaan henkilöstöä, jotta tammikuussa voitaisiin startata täysin voimin.
Hyvä joulupukki, lukioiden opettajat ja rehtorit ovat olleet kilttejä jo monta vuotta. Lukioväki toivoisi lahjaksi vuotta 2023 varten
- riittävästi vakituista henkilöstöä, niin opettajia kuin hallinnon väkeäkin
- aikaa toteuttaa jo aloitetut uudistukset ja työrauhaa keskittyä perustyöhön
- riittävästi perusrahoitusta kunnille ja lukioille
- hanketyötä vähemmäksi ja niissä saavutettuihin tuloksiin jatkorahoitus pysyväksi
- hyviä kirjoja ja muita materiaaleja ja vähän suklaata
Hyvää ja levollista lomaa koko kouluväelle!
Sari Forsman Tuomas Riikonen
puheenjohtaja alueasiantuntija
OAJ:n Kymenlaakson alueyhdistys ry